Post by vepika on Aug 18, 2007 17:16:11 GMT 2
Nimi: Kuusô
Lempinimi: Kuso, jne.
Nimen merkitys: Japania, Haave
Sukupuoli: Uros
Ikä: 2 vuotta
Lauma: Sho'o Woot
Rotu: Shirencisusi
Asema: Tavis
Ulkonäkö: Vähän epätavallisen paljon, Kuusô on hyvin vahvasti punaisen väreissä. Kuviot näkee kuvasta. Vatsassa ja kaulassa on punaista ja se jatkuu häntään. Silmän mustuainen ei ole musta vaan tummahko punaruskea. Väri on sitten ruskeahko. Artin tekijät zoomaavat eivätkä yritä kaukaa ottaa vahingossa kiiltoa tai tummennusta.
Luonne: Kuusô on vähän haaveileva ja omassa maailmassaan elävä. Pienet ja kauniit asiat kiinnittävät usein Kuson huomion eikä hän kohta enää muistakaan mitä oli tekemässä. Naaraille Kuusô on mukava ja pyrkii olemaan uroillekin. Naaraat kiinnostavat Kuusôa aivan normaalilla tasolla eivät liian vähän eikä liian paljoa. Jos Kusolle ilkeillään hän joko antaa samalla mitalla takaisin tai poistuu paikalta. Kuso on vähän äkkipikainen ja tekee nopeita johtopäätöksiä, jotka sitten johtavat hänet noloihin tilanteisiin ja sattumuksiin. Kuusô pyrkii olemaan oikeudenmukainen ja johdonmukainen tilanteessa kuin tilanteessa, aina se ei onnistu. Hän suutahtaa melko helposti ja siksi saakin olla varovainen Kuusôn kanssa mitä sanoo. Poika on ikäänsä verraten aika lapsellinen. Jos jokin ei mene Kuson mielen mukaan alkaa heti mykkäkoulu ja tuhahtelu. Tätä luonteenpirrettä tasoittaa kuitenkin lyhytvihaisuus ja se, että Kuso antaa helposti anteeksi. Poika on aika voimakastahtoinen ja siitä tulee joskus ongelmia. Kuusô osaa olla romanttinen tarpeen tullen ja onkin usein haaveksimassa tyttöystävästä, perheestä ja sen sellaisesta. Joskus hän saattaa miettiä vaikka tälläistä: Ollapa kivi, katselen vain maailman menoa ja minusta on apua kun päälleni voisi istua. Ei mitään suurta vastuuta, vain olla olemassa. Hän ei mielellään kerro ajatuksistaan muille, koska tietää niiden kuulostavan typerältä. Hyvin usein Kuso haluaisi vanhempansa takaisin, äitinsä kuolleiden valtakunnasta ja isänsä irti kierteestä johon oli ajautunut. Tästäkään aiheesta hän ei puhu kuin vain luotetuimmille ystävilleen.
Menneisyys: Kuusô oli perheensä ainoa lapsi, muut olivat kuolleet synnytyksessä. Tämä sai Kuusôn luulemaan että pentuja kuuluukin tulla vain yksi. Vanhemmat kasvattivat Kusoa hyvin ja pojasta kasvoi nuori uros. Pennun mieltä oli aina kaivertanut vain se, miksi sen äiti oli itkenyt joitai öitä syntymän jälkeen. Kun pentu oli ensimmäistä talveaan elämässä se näki kun äiti makasi maassa melkein kuolleena. Kuson isä oli vähän matkan päässa ja toiseen suuntaan johti lumessa karhun jälkiä. Kuso huusi isänsä paikalle. Ei tiennyt kumman ilme oli järkyttyneempi, isän vai Kuson. Viimeiset sanat Kuusôn äidin suusta olivat nämä: Muista olla kiltti, Kuusô. Sitten hänen päänsä retkahti maahan ja sydän lakkasi lyömästä. Pentu suri äitiään yöt ja päivät. Sitten hän päätti hankkia uuden elämän kun hän oli täyttänyt vuoden. Isästä oli tullut kauhea huumaavien kasvien syöjä, ei pentu sellaista isää halunnut. Sen vuoksi Kuso lähti etsimään uutta elämää jättäen isänsä. Silti hän haluaisi takaisin isänsä, ja varsinkin äitinsä.
Pelaaja: Vepika